SASTAMALAN AUTOURHEILIJAT RY:N 50-VUOTISJUHLASSA 18.4.2015 JULKAISTIIN HISTORIIKKI NIMELTÄ VAMMALAN URHEILUAUTOILIJOISTA SASTAMALAN AUTOURHEILIJOIHIN.
Historiikkia on saatavilla 20 euron hintaan. Yhteydenotot: Minna Tuomisto, puh. 050 3007480 tai tuomisto.minna@gmail.com
VAMMALAN URHEILUAUTOILIJAT RY – HISTORIIKKI ON JULKAISTU 30-VUOTISJUHLASSA 1995 JA SITÄ ON MYÖHEMMIN TÄYDENNETTY
Vammalan UA:n perustava kokous pidettiin 18.1.1965 Tarmon Grillissä. Kokoukseen saapui Suomen Urheiluautoilijoitten Liiton sihteeri, pankinjohtaja Väinölä Helsingistä, joka selosti Urheiluautoilijoitten toimintaa. Ensimmäinen yhdistys perustettiin 1953 kymmenen autourheilusta kiinnostuneen miehen toimesta. Tarkoituksena oli saada aikaiseksi kunnollinen autojen talvikilpailu, jollainen saatiinkin ja näin sai alkunsa pitkään järjestetty Hankiralli. Liittoon kuului tuolloin 33 yhdistystä kautta maan. Jäsenmäärä oli 3000 vaiheilla. Vuonna 1990 yhdistyksiä oli jo n. 200 ja tällä hetkellä yhdistyksiä on 321, jäsenmäärä on vähän yli 30.000.Suomi oli aiemmin jaettu 18 piiriin ja Vammalan UA kuului Satakunnan piiriin. Piirijako lakkautettiin vuoden 1994 alusta ja tilalle muodostettiin 8 autourheilualuetta. Vammalan UA kuuluu tälläkin hetkellä Länsi-Suomen alueeseen.
Vammalan Urheiluautoilijat –nimisen yhdistyksen tarkoituksena on urheiluautoilun edistäminen Vammalassa ja sen ympäristössä järjestämällä kilpailuja, näytöksiä, kokouksia, esitelmiä sekä muita samantapaisia autoalaan liittyviä tilaisuuksia.
Perustavassa kokouksessa tutustuttiin sääntöehdotukseen ja päätettiin perustaa Vammalan Urheiluautoilijat –niminen yhdistys. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin liikkeenharjoitta Matti Järvelä, varapuheenjohtajaksi Rainer Sulankivi, sihteeriksi Aarre Segerman, rahastonhoitajaksi Pekka Minkkinen sekä johtokuntaan lisäksi Pentti Rantanurmi, Jukka-Pekka Järvinen, Eino Jalonen, Raimo Tamminen, Mauno Vilén, Aleksi Lahdenperä ja Seppo Janhunen. Tilintarkastajiksi valittiin Osmo Kallio ja Tuomo Järvinen, varalle Kari-Matti Mäkinen ja Kalevi Kukola. Jäsenkerääjäksi valittiin Jouko Seppälä. Yhdistys merkittiin jäsenrekisteriin 22.4.1965.
Ensimmäinen järjestetty kilpailu oli jäsentenvälinen harjoitus-ST (suunnistus- ja tarkkuusajo) 21.2.1965. Kilpailuun osallistui 12 autokuntaa. Seuraavia ST-ajoja on järjestetty v. -65, -66, -67, -68 ja -69. Kuudennella kerralla v. 1970 ST-ajot ajettiin kansallisena kilpailuna nimeltään Vammaskosken SJ-ajo (jaksottainen suunnistus). Myöhemmin ST-ajoja järjestettiin enempi jäsentenvälisinä kilpailuina, joissa periaatteena oli, että voittajapari tekee seuraavan kilpailun radan. 1970-luvun alkupuolen toiminta oli yksinomaan ST-harjoitusajojen järjestämistä. Ensimmäinen kansallinen kilpailu Vammala ST ajettiin syksyllä 1976 ja siitä alkoi seitsemän kisan putki, jonka jälkeen ST-ajot luovutettiin Huittisten UA:lle ja he jatkoivat parin vuoden ajan. Vammala AS (autosuunnistus) järjestettiin vuonna 1987 ja sen jälkeen olikin pidempi tauko. Seuraavat AS-kilpailut järjestettiin vasta vuosina 1995, 1996 ja 1998.
Jäärata-ajoja on ajettu vuodesta 1966 lähtien. Huipentumana oli vuonna 1971 ajettu SM-osakilpailu, jossa kilpailtiin luokassa alle 850 ccm, siis Vammalan oman kovan ratakuskin Pentti Rantanurmen luokassa. Vuonna 1972 jääratakilpailu järjestettiin Nokian UA:n kanssa 1-ryhmän CUP-osakilpailuna luokassa alle 1150 ccm. Vuonna 1969 kokeiltiin uutta ja ajettiin Tyrvään ränniajo 23 km:n mittaisella kylätielenkillä Kiikan Vehkakorvessa.
Rallikilpailujen järjestäminen aloitettiin vuonna 1967 yhdessä Kankaanpään AK:n ja SAL:n alaosastojen kanssa, jolloin järjestettiin pienoisralli. Satakunnan ralli, joka järjestettiin myös vuosina 1969 ja 1970. Vuonna 1971 ralli ajettiin nimellä I Pepsi-ralli ja vuonna 1972 II Pepsi-ralli ajettiin jo SM-arvoisena. Ellivuoren Erikoinen järjestettiin 3.6.1973. Vuonna 1979 Vammalan UA ja Huittisten UA järjesti yhdessä I Käteisvaraosa-rallin ja kahta vuotta myöhemmin järjestettiin II Käteisvaraosa-ralli. Vuonna 1982 järjestettiin FENNIA-ralli. Ensimmäinen rallin arvokilpailu oli vuonna 1987, jolloin järjestettiin juniorien SM-ralli ja samanlainen ralli järjestettiin myös vuonna 1994. Vuonna 1990 oli vuorossa yleisen luokan N-ryhmän ja naisten SM-ralli. Vuonna 1996 järjestettiin F-cupin kilpailu Hotelli Ellivuori –ralli ja vuonna 1998 kansallinen ralli, jonka lähtö- ja maalipaikkana toimi Vammalan ammattikoulu.
Koko 70-luvun alku oli käyty katsomassa Räyskälän Vauhtipuisto-kisaa ja kadehdittu heidän yleisömääräänsä, joka oli huippuvuosina n. 5000. Se herätti halun kokeilla maastoajoja myös Vammalassa ja niin alkoi kiivas etsintä hyvän maastoajoradan löytämiseksi. Kunnia Kaltsilan löytämisestä kuuluu Hannu Joonalle. Kaltsilan kyläläisten ja maanomistajien myötämielisyyden ansiosta saatiin kylätie, varikoksi sopiva pelto sekä katsomo- ja pysäköintialueiksi tarvittavat alueet käyttöön. Näin pääsi maamme maineikkaimpiin kuuluvan maastoajokilpailun historia alkamaan. Kaltsilan kylätie on vaihteleva ja vaativa rata, jossa punnitaan kuljettajan kyvyt ja auton ominaisuudet. Hyvien järjestelyjen ja hyvän radan ansiosta pääsimme mukaan Maastoajon Finlux-cuppiin, josta kehittyi SM-cupin myötä virallinen Maastoajon Suomen mestaruussarja. 80-luvun alkuvuosina Timo Mäkelän ja Kyösti Hämäläisen kaksinkamppailut tekivät Kaltsilan laajalti tunnetuksi. Kaltsilan kilpailun tähänastisen historian huippuhetket koettiin vuonna 1982, jolloin Timo Mäkinen kilpaili maastoajoissamme saaden sinne lähes 3000 katsojan yleisöennätyksen.
Nykyään maastoajot ajetaan rallisprint –nimisinä kilpailuina. Kaltsilassa järjestettiin viimeksi SM-rallisprint vuonna 1995. Kilpailu ajettiin 2-päiväisenä: lauantaina ajoivat historic-autot vanhoilla säännöillä ja sunnuntaina ajettiin SM-kilpailu. Tapahtuma kantoi nimeä Kaltsila-Special. Vuosina 1997 ja 1999 SM-rallisprint järjestettiin Kiikoisissa Raudun kylätiellä, joka myös on osoittautunut hyväksi rallisprint-radaksi.
Jokamiesluokan harrastus alkoi vuonna 1979, jolloin jokamiesluokka perustettiin. Vuonna 1983–1985 tuli jokkisharrastajia Vammalaan n. 40 ja innostuttiin perustamaan JM-jaosto, jonka vihkiäisiä vietettiin 20.11.1986. Jaostoa perustamassa oli 20 innokasta autourheilijaa, josta johtokuntaan valittiin Seppo Nyberg, Ari Pajuranta, Kauko Ahonen, Kalervo Leppänen, Matti Puhakka, Vesa Pajunen ja Esko Alitalo. Tämän jälkeen alettiin toden teolla etsiä sopivaa rata-aluetta omien kilpailuiden sekä harjoitusajojen järjestämiseen. Tähän asti oli järjestetty kilpailuja vierailla paikkakunnilla kuten Säkylän montulla ja Kokemäen radalla.
Mullilahdesta löytyikin sopiva alue, joka ostettiin Pentti Huovilalta 31.8.1988. Rataa alettiin välittömästi tekemään ja siitä tuli n. 500 metriä pitkä. Rata hyväksyttiin kilpailukäyttöön 14.9.1988, jolloin radantarkastuksen suorittivat Esa Lampi ja Matti Päivärinta. Radan vihkiäiskilpailut pidettiin 24.9.1988 ja avaus suoritettiin VIP-lähdöllä. VIP-lähtöön osallistuivat henkilöt, jotka auttoivat merkittävästi radan kuntoon saamiseksi. Avauspuheen piti Aarno Pajuranta. Maa-alue lohkottiin 30.5.1989 ja alue nimettiin ”Monakoksi”. Rataa on pidennetty vuonna 1991, jolloin ostettiin lisää maata Pentti Huovilalta. Radan pituus on tällä hetkellä 630 m. Radalla on järjestetty jo monia jäsentenvälisiä ja kansallisia JM-kilpailuja noin kaksi kisaa vuodessa, joskus jopa kolmetkin.
FK-jaosto on perustettu 16.10.1983 ja se on toiminut monipuolista nuorisotyötä tehden. Vetovastuu alkuun oli Esa Pohjolalla, jolloin hänen oma poikansa Jussi kilpaili ja ylsi jopa EM- ja MM-tasolle asti. FK-harrastajat kävivät ennen omaa rataa harjoittelemassa mm. Euran ja Kokemäen radoilla. Eli FK-jaostossakin oman Karting-radan hankkiminen oli haaveena ja vuonna 1996 alettiin rataa hahmottaa Monakoon JM-radan viereen. Rataa alettiin rakentaa ja talkootöitä tehtiin paljon. Puuhamiehinä olivat Seppo Rehakka, Matti Puhakka ja Kari Kanerva. Radanteko eteni hyvää vauhtia ja asfaltti vedettiin radan pintaan 30.6.1997. Ensimmäinen kisa radalla ajettiin heinäkuun 27. päivänä 1997. FK-radalla on siis pidetty jo monia kansallisia kilpailuja ja aluekilpailuja. Vuonna 1998 radalle rakennettiin varastokoppi FK-autoja varten ja myöhemmin rata-alueelle rakennettiin vielä sosiaalitilat. Vammalan UA:n FK-jaosto on ollut mukana järjestämässä mopoendurancea, 6 tunnin kestävyysajoa, yhdessä Vammalan Moottorikerhon ja Vammalan Moottoripyöräilijöiden kanssa Monakossa. Joulukuussa 2008 FK-jaosto perusti oman yhdistyksen nimeltään Monako FK ry.
Vammalan UA on osallistunut moniin suuriin kilpailuihin historiansa aikana. Vuonna 1995 oli vuorossa Saksan vakioautosarjan sääntöjen mukaan ajettava 3-päiväinen DTM-ratakilpailu, ITC Thunder Helsingissä. DTM-sarjassa ajoivat tuolloin mm. Jyrki Järvilehto, Keke Rosberg ja Markku Alen. Vammalan UA:lla oli hoidettavana yksi ratatuomaripiste ja mukaan lähti 12 jäsentä hoitamaan tehtävää. Seuramme oli mukana rata-ajoissa myös kahtena seuraavana vuotena.
Syksyllä 1997 tehtiin yhteistyösopimus PR-Racingin kanssa Rally Channel Four Finland –rallin järjestämisestä kesällä 1998. Osa jäsenistöstämme toimi päätoimitsijatehtävissä ja muutkin ”kynnelle kykenevät” tarvittiin kentälle töihin. Osanottajaluettelossa nähtiin tuttuja kuskeja kuten Juha Kankkunen, Sebastian Lindholm, Teemu Selänne ja monia ulkomaisiakin kuskeja.
Vammalan UA on ollut avustamassa Jyväskylän Suurajoissa useammankin kerran. Vuonna 1998 oltiin avustamassa Sahalahden EK:lla. Hoidettavana oli kolme järjestysmiesjaksoa ja maalialue ajanottoineen. Yhteensä väkeä töissä oli n. 40 henkilöä.